Lähdettiin hotellilta liikkeelle noin klo 10 aamulla ja päätettiin lähteä ajamaan saarta myötäpäivään eli pohjoiseen päin. Saaren pohjoispuoli oli aamutuimaan hyvin hiljainen ja vastaan tuli vain muutamia autoja. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Langkawin korkein vesiputous Temurun, mutta pettymykseksemme vesiputous oli melkein kokonaan kuivunut. Paikka oli kuitenkin muuten kaunis - aito viidakko, joka vilisi apinoita. Apinat olivat hiukan aggressiivisia, koska he odottivat meiltä ruokaa. Kun ruokaa ei annettu, silloin he näyttivät hampaita. Minua ainakin pelotti oikein kunnolla, koska apinat olivat ympäröineet meitä ja meidän lisäksi muita ihmisiä ei ollut. Onneksi päästiin ohi ja takaisin auton luo.
Parkkipaikalla oli yksi turistipariskunta oppaan kanssa ja oppaalta kuultiin, että Langawilla olisi vain yksi vesiputous (Durian Perangin), jossa olisi vettä. Tarkoitus oli siis lähteä seuraavaksi sinne.
Parkkipaikalla oli yksi turistipariskunta oppaan kanssa ja oppaalta kuultiin, että Langawilla olisi vain yksi vesiputous (Durian Perangin), jossa olisi vettä. Tarkoitus oli siis lähteä seuraavaksi sinne.
Matka ei ollut pitkä ja löydettiin helposti seuraavalle vesiputoukselle. Parkkipaikalla oli meidän lisäksi myös muutama muu auto. Huomattiin, että vesiputous olikin aika korkealla eli lähdettiin kiipeämään polkua pitkin ylös.
Polun vasemmalla puolella vesi solisi ja maisemat olivat kuvauksellisia.
Vihdoin hikinen nousu palkittiin ja nähtiin varsinainen vesiputous.Vesiputouksen alla oli myös ihmisiä uimassa, mutta me tyydyttiin ihailemaan maisemia ja lähdettiin sen jälkeen takaisin alas.
Parkkipaikan vieressä oli muutama turistikoju. Ostettiin sieltä juotavaa ja minibanaaneja. Kylläpä maistuivat hyvältä hikisen kiipeämisen jälkeen.
Polun vasemmalla puolella vesi solisi ja maisemat olivat kuvauksellisia.
Vihdoin hikinen nousu palkittiin ja nähtiin varsinainen vesiputous.Vesiputouksen alla oli myös ihmisiä uimassa, mutta me tyydyttiin ihailemaan maisemia ja lähdettiin sen jälkeen takaisin alas.
Parkkipaikan vieressä oli muutama turistikoju. Ostettiin sieltä juotavaa ja minibanaaneja. Kylläpä maistuivat hyvältä hikisen kiipeämisen jälkeen.
Seuraavaksi ajettiin saaren pohjoispuolella sijaitsevalle rannalle (Tanjung Rhu), jossa oli vain muutamia ihmisiä. Meillä ei ollut tarkoitus mennä uimaan vaan ihailtiin vain maisemia.
Kartan mukaan ihan lähellä olisi Kilim Geoforest Park. Se tuntui todella mielenkiintoiselta eli ajateltiin seuraavaksi suunata sinne. Siellä meille selvisi, että autolla emme pääse ajamaan nähtävyyksille vaan vene kuljettaa eri paikkoihin. Meille esiteltiin eri vaihtoehtoja ja päädyttiin lopulta veneretkeen, joka kesti 1,5 h ja hinta oli 150 MYRiä. Sillä hinnalla saatiin ikioma vene kuskeineen ilman muita turisteja käyttöön. Kaikki turistien veneretket tehtiin moottoriveneillä. Meillä oli samanlainen vene, joka alla olevassa kuvassa on oikealla.
Ensimmäiseksi ajettiin lepakkoluolalle, siellä nähtiin myös mangrove metsää. Koko luolaston katto oli täynnä lepakkoja. Kuvasta ne näkyvät huonosti, mutta jos tarkkaan katsoo, näkee kuvan vasemmalla puolella luolaston katossa nukkuvia lepakkoja.
Mangrove
Sen jälkeen suunnattiin kalakasvattamoon, jossa meille esiteltiin eri kaloja. Siellä olisi voinut myös syödä vaikka hummerin. Me jätettiin syöminen väliin ja seuraavaksi oli vuorossa kotkien bongausta. Se oli kyllä todella mahtava nähdä isoja kotkia lentämässä ihan lähellä meitä. Sain muutaman hyvän kuvan, jossa kotka istui puussa, todella kunnioitettava lintu. Lentävän kotkan kuvaaminen olikin jo hiukan haastavampi.
Kotkien jälkeen ajettiin veneellä vielä hiukan merellä. Maisemat olivat käsittämättömän kauniit. Oltiin veneretkeen todella tyytyväisiä.
Veneretken jälkeen meillä oli jo kova nälkä ja ajettiin suoraan Langkawin pääkaupunkiin Kuahiin. Mentiin Fair-nimiseen kauppakeskukseen, josta löysimme hyvän ruokapaikan. Päivällisen jälkeen käytiin puistossa (Legenda Park) kävelemässä ja katsomassa Kotkan aukio (Eagle Square).
Tämän jälkeen käveltiin takaisin autolle ja tarkoitus oli vielä mennä kävelemään Kuahin keskustaan, mutta laiskuus iski ja katsottiin keskustaa vain auton ikkunasta. Seuraavaksi ajettiin Pantai Cenangille, jossa oltiin käyty tutustumassa jo edellisenä iltana. Siellä sijaitsee suurin osa saaren hotelleista, mutta meihin kyseinen paikka ei tehnyt suurta vaikutusta. Oltiin todella tyytyväisiä, että hotellimme sijaitsi viidakossa eikä paikassa, jossa oli myös paljon muita turisteja.
Ostettiin mukaan tuoreita mangoja ja lähdettiin ajamaan hotellille. Hotellissa syötiin vielä illallinen pääravintolassa, Sinä iltana seisovassa pöydässä oli teemana Aasialaiset ruuat. Tämä on meidän herkkua.
Muut matkakertomukset löydät tästä.
Tuttuja maisemia melkein kymmenen vuoden takaa. Langkawi on kyllä kaunis ja vesiputoukset aina upeita :) Kannatti uskaltaa autoilla.
VastaaPoistaTodellakin kannatti vuokrata auto, näki tosi paljon. Langkawi on kyllä kaunis :)
Poista